Olipa eilen illalla kaksi kivaa kokousta. Ensin oli Säkylän Kokoomuksen hallituksen kokous ja sen päälle kunnallistoimikunta. Muistelen neljä vuotta sitten vastaavaa aikaa. Sosialistit saivat valtakunnassa vaalivoiton. Meillä oli tunnelmat melko apeat. Silloin tapahtuneissa lautakuntapaikkaneuvotteluissa sosialistit ja kepu veivät kaiken vietävissä olevan. Onneksi tekivät saman sitoutumattomille sillä seurauksella, että he päättivät tulla näissä vaaleissa listoillemme.
Toivottavasti neuvottelijamme pystyvät tällä kertaa saamaan meille kuuluvat paikat. Säkylän Keskusta on ainakin tulossa järkiinsä ja näyttää siltä, että Säkylän politiikka on saamassa uutta raikkaampaa suuntaa. Ensi vuoden talousarvio on tehty näissä oloissa viisaasti. Jos kerran ollaan menossa suureen kolhoosiin Euran kanssa, on syytä mennä sinne aivan yhtä huonossa taloudellisessa jamassa kuin emäpitäjä.
Turha kai on menneitä haikailla. Silti tulee väistämättä mieleen, että jospa olisi uskallettu tehdä tärkeitä taloudellisia päätöksiä viimeisten neljäntoista vuoden aikana, olisimme aivan toisenlaisessa tilanteessa nyt. Onneksi edes osa äänestäjistä on tämän ymmärtänyt. Silti suurin osa on täydellisen tietämätön menneistä. Tuntui hyvältä vaalien alla lukea yhden Säkylän johtavan politiikon mielipidekirjoitusta, jossa hän purki sydäntään ja suorastaan tunnusti osan pahoista teoistaan. Enpä minäkään pystyisi hyvin nukkumaan, jos olisin viemässä kotikuntaani teuraaksi.
Tänään on edessä monenmoista. Heti kahdeksalta aamulla ensimmäinen kerta elämässä fysioterapiaa. Käsi pitäisi saada kuntoon. Sitten pitäisi hakea saunaremontin tarpeita. Kodinhoitohuoneen suunnittelija tulee iltapäivällä. Jos aikaa jää, menen illalla Poriin hyvän ysätäväni vetämää juhlakokousta katsomaan. Huomenna onkin suuri päivä, kun esitän opinnäytteeni Hämeenlinnassa. Toivottavasti tulee hyvä arvosana. Tuli tehtyä lähes vuosi päätyön ohella opinnäytettä, joten työmäärän perusteella toivoisin arvosanasta ainakin kolmosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti